Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta
Satakunnan hyvinvointialue tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja omana julkisena palveluna, yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa ostopalveluina sekä palvelusetelein. Hyvinvointialue vastaa järjestämistavasta riippumatta koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ohjauksesta ja valvonnasta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalla ja potilaalla on oikeus laadukkaaseen palveluun ja hoitoon. Jokaisen palveluntuottajan vastuulla on huolehtia, että tämä toteutuu. Hyvinvointialueen toteuttaman ohjauksen ja valvonnan tehtävänä on varmistaa, että asiakkaan ja potilaan oikeus tasalaatuisiin palveluihin, hoitoon ja hyvään kohteluun toteutuvat. Ohjaus ja valvonta kohdistuvat sekä yksityisiin että hyvinvointialueen itse tuottamiin palveluihin. Ohjauksella ja valvonnalla huolehditaan myös, että lakeja ja sopimuksia noudatetaan.
Ohjaus- ja valvontatyötä toteuttaa hyvinvointialueen valvontayksikkö.
Valvontayksikössä työskentelevät valvontakoordinaattorit toteuttavat palvelutuotannon ennakoivaa ohjausta ja valvontaa, suunnitelmallista ohjausta ja valvontaa ja reaktiivista jälkikäteistä valvontaa. Ohjaus ja valvonta perustuu laadittuun ja aluehallituksen hyväksymään valvontasuunnitelmaan. Toteutetusta ohjauksesta ja valvonnasta julkaistaan vuosittain valvontakertomus.
Näille sivuille on koottu tietoa palveluntuottajille sekä asiakkaille ja potilaille hyvinvointialueen toteuttamasta ohjauksesta ja valvonnasta.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta
Valvontalaki (Finlex.fi)(siirryt toiseen palveluun) astui voimaan 1.1.2024, jonka myötä lait yksityisistä sosiaalipalveluista ja laki yksityisistä terveydenhuollon palveluista kumoutuivat. Laki kumosi myös muissa laeissa olevia, valvontaan liittyviä määräyksiä. Esimerkiksi sosiaalihuoltolaissa oleva sosiaalihuollon ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuuspykälät on kirjattu valvontalakiin. Valvontalaki yhdenmukaistaa julkisen ja yksityisen palvelutuotannon valvonnan.
Valvontalain myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat (ml. julkisen sektorin palvelutuotanto) rekisteröityvät jatkossa Soteriin(siirryt toiseen palveluun). Hyvinvointialue ei valvontalain voimaantulon myötä käsittele tai laadi lausuntoja rekisteröitymishakemuksiin. Hakemuksia käsittelee Aluehallintovirasto tai Valvira. Tämä koskee myös tuottajia, jotka tuottavat sosiaalihuoltolain mukaisia tukipalveluita. Soterin julkisen tietopalvelun käynnistyttyä vuoden 2024 aikoina Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen asiakkaat voivat tietopalvelun avulla hakea esimerkiksi alueellaan toimivia palveluntuottajia ja niiden tietoja.
Palveluntuottajan omavalvontavelvoite vahvistuu. Omavalvontasuunnitelma on arjen toimintaa ohjaava riskienhallinnan työväline. Omavalvontasuunnitelma laaditaan palveluyksikkökohtaisesti. Terveydenhuollon palveluissa laaditut potilasturvallisuussuunnitelmat vaihtuvat omavalvontasuunnitelmiin. Omavalvontasuunnitelma on julkinen asiakirja, joka tulee julkaista julkisessa tietoverkossa tai muulla sen julkisuutta edistävällä tavalla. Suunnitelman tulee olla saatavilla ilman erillistä pyyntöä palveluyksikössä. Valvontalain 4 luku sisältää säännökset palvelujärjestäjän omavalvonnasta (23 §), ohjaus- ja valvontavelvollisuudesta (24 §), menettelystä omavalvonnassa ilmenneiden epäkohtien ja puutteiden johdosta (25 §), omavalvontaohjelmasta (26 §), palveluntuottajan omavalvonnasta (27 §) sekä palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta (29 §). Omavalvontavelvoite koskee myös tukipalveluiden tuottajia.
Omavalvontasuunnitelma
Omavalvontasuunnitelma on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan tärkein riskienhallinnan työväline. Omavalvontasuunnitelman laatimisen tueksi Valvira on antanut 15.5.2024 määräyksen omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta (Finlex.fi).(siirryt toiseen palveluun)
Jos tuottajalla on useampia palveluyksiköitä, tulee palveluntuottajan laatia myös omavalvontaohjelma, jota täydentävät yksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat.
Aiemmin Valvira on julkaissut omavalvontasuunnitelman mallipohjan, mutta uuden lain myötä ei uutta mallipohjaa valvontaviranomaisen taholta julkaista, vaan omavalvontasuunnitelma laaditaan palvelutuotannon vaatimassa laajuudessa omavalvonnan määräys huomioiden. Aiempaa mallipohjaa ei uuden lain myötä voi enää muokkaamatta hyödyntää.
Omavalvontasuunnitelman tulee olla sähköisesti laadittu, julkinen asiakirja. Suunnitelman tulee olla helposti ymmärrettävä ja sen tulee ohjata päivittäistä työskentelyä. Suunnitelmassa kuvataan esimerkiksi yksikön toiminta-ajatus sekä toiminnassa tunnistetut riskit. Tunnistettuihin riskeihin tulee kirjata niiden hallintakeinot. Omavalvonnan kautta palveluiden laatua tulee seurata ja suunnitelmassa kuvataankin laadun mittarit ja laadunhallinnan työkalut.
Valvontayksikön työ nojaa vahvasti omavalvontasuunnitelmiin. Valvontatapahtumassa arvioidaan omavalvonnan kattavuutta, riittävyyttä ja omavalvontasuunnitelman jalkautumista aktiiviseksi arjen toiminnaksi.
Omavalvontasuunnitelman ajatuksen voi tiivistää seuraavasti: Omavalvontasuunnitelma kertoo, mitä yksikössä tehdään ja miten, sekä miten poikkeamatilanteessa toimitaan.
Palvelutuottajan toimintaa ohjaavat muut asiakirjat
Satakunnan hyvinvointialue tuottaa palveluitaan asiakkailleen itse, ostopalveluina ja palvelusetelijärjestelmän kautta. Valvontalain ja Valviran omavalvonnasta annetun määräyksen lisäksi hyvinvointialue ohjaa tuottajan toimintaa turvatakseen yhdenvertaiset, laadukkaat palvelut asiakkailleen tuotantotavasta riippumatta. Sopimuksin ja sääntökirjoin voidaan sopia lakia tiukemmasta ohjeistuksesta.
- Ostopalvelutuottajan tulee tuntea solmimansa ostopalvelusopimuksen sisältö ja varmistaa sopimuksen noudattaminen
- Palvelusetelituottaja sitoutuu palvelusetelirekisteriin hakeutuessaan noudattamaan sääntökirjassa mainittuja ehtoja ja toimintatapoja
- Myös julkisten palveluiden tulee noudattaa asettamiaan kriteereitä
- Valvonnan riippumattomuutta on pyritty varmistamaan perustamalla palvelutuotannosta erillään oleva valvontayksikkö, joka vastaa koko sote-palvelutuotannon ohjauksesta ja valvonnasta
- Sopimukset ja sääntökirjat sisältävät mahdolliset sanktiokuvaukset, jos toiminta ei ole sopimuksien mukaista. Toimialue päättää sanktioiden käyttämisestä. Valvonnan tarkastuskertomukset sisältävät kriteerin, jossa arvioidaan sopimuksien noudattamista.
Palveluntuottajat varmistavat arjen toimintaa myös omavalvonnallisilla toimintaohjeilla, esimerkiksi hygieniaan liittyvät ohjeistukset.
Ohjaus ja -valvontatapahtuman toteuttaminen
Ohjaus- ja valvontatapahtumat ovat suunnitelmallisia ohjaus- ja arviointikäyntejä tai reaktiivisia ohjaus- ja tarkastuskäyntejä. Reaktiivinen valvonta voidaan toteuttaa ennalta ilmoittaen tai ennalta ilmoittamatta, jos valvontayksikössä herää varteenotettava huoli toiminnan asianmukaisuudesta. Epäily voi syntyä epäkohtailmoituksen kautta tai päätyä valvontayksikön tietoon valvovalta viranomaiselta, mediasta tai verkostoissa käydyistä keskusteluista. Kattavalla suunnitelmallisella valvonnalla ennaltaehkäistään reaktiivisen valvonnan tarvetta, jossa toiminnassa on jo päässyt tapahtumaan poikkeama. Suunnitelmalliset käynnit perustuvat ensisijaisesti ohjaukseen ja hyväksi todettujen käytänteiden vahvistamiseen.
Valvontayksikkö toteuttaa ohjaus- ja valvontatapahtumat sähköisesti Laatuportti-valvontaohjelmiston tuella. Ohjelmistoon avataan valvontatapahtuma tuottajalle, joka sisältää palveluntuottajan itsearvioinnin sekä listan ohjelmistoon lisättävistä liitteistä. Tuottaja tekee omavalvontaan liittyvän itsearvioinnin ja liittää pyydetyt asiakirjat ohjelmistoon ennen valvontatapahtumaa. Valvontakoordinaattori valmistelee tapahtuman, suorittaa valvonnan ja tekee tarvittaessa käynnin perusteella havaintoja, joihin tuottajan tulee reagoida. Valvontakoordinaattori kirjaa tapahtumasta tarkastuskertomuksen ja vastaa tarkastuskertomuksen toimittamisesta aluehallintovirastoon.
Tapahtuma voidaan toteuttaa lähitapaamisena, etäkäyntinä, asiakirjavalvontana tai kohdennetusti pyydettyinä erillisinä selvityksenä tai vastineina.
Tiedonkulku
Valvontayksikön järjestämät ohjaustilaisuudet ja koulutukset ovat avoimia kaikille. Valvontayksikön järjestämiin koulutuksiin hyvinvointialueen työntekijät ilmoittautuvat OSS-järjestelmästä. Yksityiset palveluntuottajat ilmoittautuvat Satainno(siirryt toiseen palveluun)– sivuston kautta.
Valvontayksikkö järjestää säännöllisesti valvonnan ajankohtaista-tilaisuudet keväisin ja syksyisin sekä Laatuportti-käyttäjäkoulutukset keväisin.
Käynnissä olevat hyvinvointialueen hankintaan liittyvät kilpailutukset löydät Hilmasta(siirryt toiseen palveluun), julkisiin hankintoihin keskittyvällä verkkosivustolla. Täällä pääset myös osallistumaan kilpailutuksiin.
Muita hyviä tiedonlähteitä sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa ovat Valviran(siirryt toiseen palveluun) ajankohtaista- sivusto, Aluehallintoviraston(siirryt toiseen palveluun) sivustot.
Laatuportti
Laatuportti on selainpohjainen ohjelma, jonka avulla Satakunnan hyvinvointialueen valvontayksikkö suorittaa palvelutuotannon ohjausta ja valvontaa.
Suunnitelmallisesta valvontatapahtumasta on luotu kriteeristö, joka perustuu sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaaviin lakeihin. Lisäksi kriteereissä on huomioitu Sosiaali- ja terveysministeriön Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026.(siirryt toiseen palveluun)
Arviointikriteeristöä hyödyntävät sekä palveluntuottaja, että valvontaa suorittava valvontakoordinaattori. Kriteeristön avulla palveluntuottaja tekee itsearvioinnin omavalvonnan suunnittelusta ja toteutumisesta yksikössä. Ohjauksella ja valvonnalla varmistetaan omavalvonnan riittävyys ja toteutuminen tuotettavaan palveluun nähden.
Laatuportti-ohjelma toimii myös kehittämisen ja seurannan työvälineenä. Mahdolliset kehittämistoimenpiteitä vaativat havainnot kirjataan Laatuporttiin. Palveluntuottaja raportoi toteutetut kehittämistoimenpiteet ohjelman kautta ja valvontakoordinaattori seuraa niiden toteutumista annetussa määräajassa.
Laatuportin käyttäjäkoulutuksen tallenne on katsottavissa alla olevasta linkistä. Tallenteen katsominen vaatii salasanan. Salasana toimitetaan palvelutuottajille valvontatiedon yhteydessä.
Palvelusetelituottajaksi hakeutuminen
Satakunnan hyvinvointialue on ottanut käyttöön PSOP palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (Parasta Palvelua). Palveluseteleiden käyttöönotto PSOP:ssa tapahtuu vaiheittain. PSOP järjestelmän kautta hallinnoidaan palveluseteliprosessia palveluseteleiden myöntämisestä palvelutapahtumien kirjaamiseen ja laskutukseen. Palveluseteli on yksi tapa järjestää palveluita ja päätös palvelusetelin myöntämisestä tehdään hyvinvointialueella palvelun tarpeen arvioon perustuen.
Palvelusetelituottajaksi hakeudutaan PSOP järjestelmässä hakeutumalla haluttuun palveluun. Palvelusetelituottajaksi hakeutuessaan palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan sääntökirjan ehtoja. Ennen palvelusetelituottajaksi hakeutumista tutustu huolellisesti palvelua käsittelevään sääntökirjaan.
Linkki Parasta palvelua sivustoon:
Yleisiä ohjeita hakemuksen täyttämiseen
- PSOP järjestelmässä hakemukseen täytetään yrityksen tiedot, laskutustiedot, toimipaikan tai toimipaikkojen tiedot sekä toimipaikkakohtaiset hinnastot.
- Hinnaston lisätieto- kohtaan tulee kirjoittaa tieto, millä alueella tai alueilla palvelua tuotetaan.
- Hakemukseen liitetään sääntökirjassa pyydetyt liiteasiakirjat. Varmista liitettävien asiakirjojen vastaavuus sääntökirjaan ja asiakirjojen ajantasaisuus.
- Sääntökirjan lopussa on ”Seloste henkilötietojen käsittelytoimista”- liite. Liitteen kaksi viimeistä sivua koostuvat ”Käsittelytoimien kuvaus”- lomakkeesta, joka palvelusetelituottajaksi hakeutuvan tulee täyttää ja liittää hakemukseen. Kopioi lomakkeen sisältö uuteen tiedostoon ja täydennä tiedot. Liitä tiedosto hakemukseen.
- Toivomme liitteiden olevan PDF-muodossa.
- Satakunnan hyvinvointialue hyväksyy palvelusetelituottajat. Puutteellisesti tai virheellisesti täytetyt hakemukset joudutaan palauttamaan takaisin palveluntuottajalle täydennettäväksi ja hakemuksen käsittely aloitetaan alusta.
- Loma-aikana kesä-heinäkuussa hakemuksien käsittelyssä saattaa ajoittain olla viivettä.
Tarkastuslista ennen hakemuksen lähettämistä:
- Tarkista laskutus- ja yhteystiedot
- Onko seloste henkilötietojen käsittelytoimista sääntökirjan mukainen?
- Onko omavalvontasuunnitelma ajantasainen?
- Onko hinnastossa mainittu toimintakunta? (Tai että toiminta on etäpalvelua.)
- Onko toimintakunta/kunnat yhtäpitävät aluehallintoviraston tai Valviran rekisteriotteen kanssa?